polttopuu

koivuklapi energian lähteenä

Koivuklapi on erinomainen valinta erityisesti takkapuuksi, mutta se soveltuu hyvin myös saunapuuksi tai vaikka grillaukseen. Kuiva koivuklapi palaa puhtaasti korkealla lämmöllä vapauttaen noin 1000 kWh uusiutuvaa energiaa yhtä irtokuutiota kohti. Noudattamalla tulisijan valmistajan ohjeita saavutetaan korkea hyötysuhde (jopa 85% varaavalla tulisijalla) turvallisuudesta tinkimättä.

Myöhään syksyllä ja erityisesti talviaikaan puut kannattaa tuoda sisälle paria päivää ennen käyttöä. Tämä helpottaa huomattavasti puiden sytyttämistä ja edistää puiden palamista puhtaasti. Yli kolmen päivän käyttöä vastaavaa puumäärää ei tule varastoida sisällä paloturvallisuussyistä.

mittayksiköt

Klapikauppaan liittyy monenlaisia käsitteitä ja termejä joista myös polttopuun ostajan kannattaa olla perillä. Näistä tärkein lienee myynnissä käytetyt tilavuusyksiköt sekä puun laatua ja kokoa kuvaavat tunnusluvut ja standardit. Polttopuun mittayksikkönä käytetään useimmiten irtokuutiometriä (i-m3) eli ”heittomottia”. Yksi irtokuutiometri vastaa noin 0.6 pinokuutiometriä (p-m3) ja 0.4 kiintokuutiometriä (k-m3). Kertoimet vaihtelevat hieman klapien koon mukaan, pieneksi pilkottujen pitkien klapien heittokuutio sisältää vähemmän puuta kuin suurempien ja lyhyiden klapien.

klapien koko

Polttopuun pituus (L) ja halkaisija (D) (Eija Alakangas, VTT).
Polttopuun pituus (L) ja halkaisija (D) (Eija Alakangas, VTT).

Oikean kokoisilla puilla saat eniten vastinetta rahoillesi. Puun kokoa kuvaa käytännössä kaksi tekijää: 1) pituusluokka (L) ja 2) halkaisijaluokka (D).

1) pituusluokan valinta

Lähtökohtaisesti suosittelemme kotitalouksille 33 cm pitkää koivuklapia joka on Suomessa yleisin klapin mitta. Pituus juontaa juurensa siitä että metrin mittaiset halot pätkitään kolmeen osaan. Tästä pituusluokasta käytetään lyhennettä ”L33”. Mikäli tulisija on normaalia lyhyempi valmistamme 25 cm pitkiä klapeja, joiden lyhenne on vastaavasti ”L25”.

2) halkaisijaluokan valinta

Halkaisijaluokka valitaan tulisijan tyypin ja käyttötarkoituksen mukaan. Pienillä puilla saavutetaan nopeasti korkea lämpötila, mutta paloaika on lyhyt. Suuremmilla puilla saadaan pidempi paloaika ja parempi hiillosvaihe. Keskikokoisen klapin voidaan karkeasti sanoa kuuluvan D10-luokkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että klapit voidaan pujottaa reiästä jonka halkaisija on 10 cm. Tässä luokassa pienimpien klapien halkaisija on 5 cm. D10-luokan puu soveltuu useimpiin käyttötarkoituksiin ja on meidän päätuotteemme.

Pieni D5-luokan klapi soveltuu esimerkiksi puuhelloihin ja muihin tulisijoihin joissa on pieni pesä. D5-luokan klapin halkaisija on 2-5 cm.

Suuri D15-luokan klapi on tarkoitettu varaaviin tulisijoihin joita käytetään kiinteistön lämmittämiseen talvikauden aikana. Suuremmalla puulla saavutetaan pidempi paloaika, jolloin tulisija ehtii ottaa palamisesta vapautuvan energian paremmin talteen. D15-luokan kapin halkaisija on 10-15 cm.

Mikäli käytät puita takassa ja/tai saunan pesässä ja olet epävarma sopivasta halkaisijaluokasta, suosittelemme että tilaat ensimmäisellä kerralla D10-luokan klapia. Huomaa, että halkaisijaluokalla ei tässä yhteydessä ole mitään tekemistä raaka-aineena käytetyn puun halkaisijalla, vaan kyseessä on valmiin klapin halkaisija. Pienestä rangasta ei tietysti saa kuin pientä klapia, mutta me käytämme raaka-aineena aina riittävän isoa tavaraa; rankaa emme käytä lainkaan.

standardit

Standardi toimii hyvänä siltana klapin myyjän ja ostajan välissä. Klapikauppa on saanut käyttöön oman ISO 17225-5 standardin. Ehkä olet kuullut termin A-luokan klapia tai A1-tavaraa, mutta mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaisesti sanottuna ei oikein yhtään mitään. ellei tarkempaa tietoa ole tarjolla. Toki A1-luokan puu on homeetonta, mutta se voi olla yhtä hyvin metristä mäntyhalkoa tai 20 cm pitkää koivusta valmistettua sytykepuuta. Toisin sanoen tarvitaan tuoteseloste, joka nojautuu voimassa olevaan standardiin. Tuoteselosteen pääset näkemään tästä.